Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
12.  It's live or die baby
 
 
"Oletko varma tästä tyttöseni?" Äitini kysyi taksin kuljettaessa meitä vielä kauemmaksi kartanosta, jossa minun piti viettää unelmieni kesäloma. Olin surullisempi kuin koskaan, enkä voinut kuin nyökätä pyyhkien kyyneleitä poskiltani. Tämä oli parhaaksi minulle sattui se sitten kuinka paljon tahansa. Jatkoimme matkaa hiljaisuudessa ja päätin sulkea puhelimeni, sillä en halunnut muuttaa mieltäni nyt. Sen verran itsepäisyyttä minulta kuitenkin löytyi ja toisaalta vaikka olinkin surullinen olin silti edelleen vihainen Justinille. Moottoritiellä ei ollut pahemmin ruuhkaa joten matka sujui odotettua nopeammin. Eikä mennyt kauan kun olimmekin jo lentokentällä laukkuinemme päivinemme. Äitini maksoi taksikuskille ja vaihtoi herrasmiehen kanssa pari sanaa. Minä vain katselin ympärilleni ja tuntui siltä, että kaikki tuijottivat minua. No mikseivät tuijottaisi? Olinhan minä Justin Bieberin tyttöystävä.. tai siis entinen tyttöystävä. Jotkut nappailivat kuvia, mihin olin oikeastaan jo tottunut. Yritin hymyillä kuin mitään ei olisi tapahtunut ja vilkutella ihmisille, jotka vilkuttivat meille. Vähiten halusin nyt lehdistöä utelemaan miksi näytin niin surulliselta ja missä Justin oli. Ajatukseni siirtyivät tuskallisesti Justiniin kun istahdimme odottamaan lentokentän aulaan. Ihmisiä kiiruhti laukkuineen sinne tänne. Oli vanhuksia, lapsia ja aikuisia. Minäkin olisin halunnut perheen ja vieläpä nimenomaan Justinin kanssa. Nyt tulevaisuus näytti tästä kulmasta katsottuna erittäin masentavalta ja turhalta. Päivä kerrallaan Lily, ajattelin rohkaisevasti ja kuinka ollakkaan mieleni päätti pohtia mitä Justin tekisi nyt. Istuisiko hän keittiössä äitinsä kanssa tuijottaen tyhjyyteen? En olisi halunnut ikävöidä häntä, mutta jo nyt ennen kuin olimme edes nousseet koneeseen minulla oli ihan suunnaton ikävä poikaa. Toivottavasti Pattie pitäisi hänestä huolta ja hän voisi jatkaa elämäänsä aivan kuin minua ei olisi koskaan ollutkaan.
Sillä aikaa kartanolla... 
"Mitä?!" Vera kiljaisi katsoen Pattieta epäuskon vallassa. 
"Minun autoni! " Scooter voihkaisi vajoten kirjaimellisesti polvilleen lattialle. Myös Chat, Ryan sekä Caitlin tuijottivat supertähden äitiä huolestunut ilme kasvoillaan.
"Mä soitan Lilylle nyt heti!" Vera huudahti etsien puhelimensa käteen salaman nopeasti. Kaikki tuijottivat vaaleatukkaista tyttöä odottaen, että Lily vastaisi puhelimeensa, mutta turhaan.
"Se on sulkenu sen.." Vera sanoi ja kuinkas ollakkaan Jasmine tepasteli keittiöön hieroen unisena silmiään. Tyttö pysähtyi kuin seinään nähdessään keittiössä joukon patsaita.
"Mikä teillä on?" 
"Tää kaikki on sun syytä!" Vera huudahti ottaen askeleen Jasminea kohti, mutta sekä Chaz, että Ryan estivät tuon aikeen lyödä tummatukkaista kaunotarta suoraan kasvoihin.
"Mitä te vauhkootte?" Jasmine kivahti kävellen kahvinkeittimen ääreen kaataen kahvia kuppiinsa.
"Justin.. tuota.. Justin varasti Scooterin auton ja lähti sillä Lilyn perään.." Pattie sanoi. Jasmine hörppäsi kahvistaan ja samantien pärskäytti ne pihalle. "Teki mitä?!?" Tyttö huudahti ja nyrpisti sitten nenäänsä katsoen kupissaan olevaa kahvia. "siksikö kahviki on kylmää?"
"Mä soitan Lilyn äidille nyt heti.. ja Scooter lakkaa murehtimasta omaa autoasi. Otetaan mun auto ja lähdetään Justinin perään. Te muut odotatte täällä ja soitatte sillä samalla sekunnilla jos Justin palaa tänne." Nainen sanoi päättäväisesti heittäen autonsa avaimet kaaressa kohti Scooteria, joka oli päässyt ylös lattialta ilmeisesti todellisuuteen heränneenä. Justinin henki oli vaarassa, sillä poika ei ollut mielentilaltaan ollenkaan vakaa ja saattoi keksiä mitä vain. Sitäpaitsi, Scooterin autolla pääsi huimaa nopeutta, olihan se uusinta mallia.
Kaikki tekivät työtä käskettyä ja pian Pattien musta BMW kaarsi pois pihasta, jättäen kaikki muut seisoskelemaan. Ryan yritti epätoivoisesti tavoittaa Justinia huomatakseen vain tuon puhelimen jääneen eteisen pöydälle.
Justin
Jokaiset valot vaihtuivat punaisiin tietenkin silloin kun minulla oli kiire. Hermostuksissani odotin rauhallisesti jonossa muiden autojen kanssa valojen vaihtumista. Edessäni oli ainakin kolmet liikennevalot ja senkin jälkeen risteyksessä vielä yhdet. Odottaminen tuntui tuskallisen piinaavalta ikuisuudelta ja kolmansiin liikennevaloihin pysähtyessäni päässäni napsahti.
"Paskat säännöistä, hätä ei lue lakia..." Murahdin kyyneleet silmissäni ja painoin kaasun pohjaan, siirtyen viereiselle kaistalle, mikä oli tarkoitettu kääntyville autoille. Jotkut jäivät tööttäilemään perääni ja risteys meni hetkeksi sekaisin, sillä osa sivuilta tulevista autoista joutui tekemään hätäjarrutuksen kiitäessäni niiden ohitse. Adrealiini virtasi suonissani, enkä oikeastaan voinut ajatella mitään muuta kuin sitä, että minun oli päästävä Lilyn luo ennen kuin tuo nousisi koneeseen. Minä en antaisi tytön lipua käsistäni. 
Saapuessani moottoritien alkuun kiihdytin vauhtini 180/kmh ja siitäkin vielä ylemmäs. Tiesin mitä tapahtuisi jos tekisin yhdenkin ajovirheen.
" It's live or die baby" Tokaisin puristaen rattia rystyset valkoisina.
 
 
Anteeksi lyhyys, ens luku on pitempi ;) ja Finding youn päätös osa
©2018 Ripaus seikkailua, fantasiaa ja romantiikkaa - suntuubi.com