Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

F I R S T  L O V E ♥

 

2.  I just wanted you to know, that baby you're the best.
 
 
Juhlaväki nousi ylös penkeistään lähtien ulos hääparin jälkeen. Enkä ollut vieläkään nähnyt silmäystäkään hänestä, joten olin aika hyvällä tuulella. Hän ei siis ollut tullut häihin mikä hieman ihmetytti minua, sillä perhe oli ainakin ennen ollut hänelle tärkeämpi kuin mikään. Seurasin perhettäni ulos enkä voinut kuin ihailla Nadian puhtaan valkoista mekkoa, joka laskeutui kauniisti hänen vyötäisiltään. Mekko oli olkaimeton ja rinnuksen reunoja koristeli erilaiset pitsiset kukkakuviot. Tuon vaalea tukka oli laitettu kauniisti ylös, missä tiara säteili kilpaa auringon kanssa. Alkukesän lämmin tuuli huitaisi hiukset naamalleni, joten minun oli hetkeksi lakattava ihailemasta ja kun nostin katseeni takaisin ylös olin kiljua koko sydämeni pohjasta vastalauseen kun näin hänet seisomassa kirkon portailla smokissaan. Hymyillen tuota komeaa hymyään kameroille. Onneksi seisoin kauempana ja vaistomaisesti otin vielä pari askelta taaksepäin. Kukaan muu ei huomannut, sillä kaikki olivat niin keskittyneet ottamaan kuvia, joten pystyin hyvin pakenemaan paikalta. Sydämeni hakkasi niin että kuulin sen omiin korviini asti. Hän ei ollut nähnyt minua, ainakin minä toivoin niin. Seisoin autolla todennäköisesti näyttäen erittäin tyhmältä. Onneksi parkkipaikalla ei ollut ketään ja sain hetken koota itseäni rauhassa.
"Äiti! Kayla on täällä!" Kuulin hetken päästä Willin äänen. Huokaisin helpotuksesta kuullessani kuinka auton ovet avattiin. Pomppasin sinne aivan kuin olisin juuri ryöstänyt pankin ja pitäisi päästä äkkiä pakoon. OIkeastaan pakoonhan minun oli päästävä, koska en halunnut nähdä häntä ja vielä vähemmän halusin nähdä hänet smokissa. Se pari sekuntia minkä olin häntä katsonut tulisi jo tarpeeksi vainoamaan minun mielikuviani päiviä ellei viikkoja ja jopa vuosia.
Äitini ja isäni puhuivat häistä minkä kerkesivät. Kuinka Nadian mekko oli kaunis ja kuinka Nick oli kerrankin näyttänyt suhteellisen tunteelliselta. Kuuntelin heitä vain puolella korvalla upoten aivan täysin ajatuksiini niin hyvin, etten edes tajunnut automme pysähtyneen.
"Kayla?" Will tökkäsi minua olkapäähän mojovasti.
" Auts! Mitä?" Tiuskaisin ja Will hörähti nauramaan.
"Me ollaan perillä hölmö!" Tuo tokaisi ja pomppasi pois autosta. Vasta silloin minä katsoin mihin olimmekaan tulleet. Emme olleet kotona ja jokin henkäyksen tapainen pihahdus karkasi huuliltani kun tajusin missä olimme. Olimme Nadian kesämökillä. Täällä pidettiin siis hääjuhla.
"Olisi pitänyt arvata." Mumisin jostain hampaideni välistä kun nousin ylös autosta uskaltamatta katsoa ihmisiä ympärilläni. 
"Kayla!" Kuulin tutun äänen ja hetkeksi jähmetyin paikalleni, kunnes huomasin sen olevan Nadia. Nainen ryntäsi halaamaan minua selvästi tunteikkaassa mielentilassa ja minä yritin parhaani mukaan hymyillä hänelle. Emme olleet nähneet Nadiankaan kanssa varmasti yli 2 vuoteen sen jälkeen kun lakkasin olemasta hänen poikansa seurassa, tai hänen poikansa oli lakannut olemasta minun seurassani. Kuinka vain.
"Olet kasvanut niin paljon ja voi kuinka kaunis nuorinainen oletkaan jo!" Nadia sanoi niinkuin aikuisilla jotka näkivät toistensa lapsia vuosien jälkeen, oli tapana sanoa. Hymyilin ja nyökyttelin kiitokseksi.
"Noahkin pääsi tulemaan onneksi. Tehän ette ole tavanneet pitkään aikaan! Pienempänä olitte kuin paita ja peppu!" Nadia jatkoi iloisesti huomaamatta kuinka hymyni kuoli samantien huulilleni. Niin olimme pienempänä kuin paita ja peppu, mutta nykyään olimme kuin väärissä jaloissa olevat kengät. Kompastuimme koko ajan vain omiin jalkoihimme.
Pelkäsin naisen sanovan, että minun pitäisi tavata poika. Mietinkin jo päässäni sopivia tekosyitä, ettei minun tarvitsisi tehdä niin, mutta Nadia ryntäsikin seuraavaksi juttelemaan äitini kanssa pörröttäen Willin vaaleaa tukkaa matkalla.
Minä jäin seisomaan yksin enkä tiennyt oikein mihin suuntaan pakenisin. Lopulta huomasin mökin sivupihalla vehreän lehtipuun alla olevan pihakeinun. Se oli päällystetty teemaan sopivalla vaalealla kankaalla. Istahdin siihen ja tuhannet miljoonat muistot vyöryivät ylitseni. Olimme hänen kanssaan istuneet tässä ties kuinka monet kerrat, jutellen pelottavasta tulevaisuudesta. Tässä olimme myös alkaneet seurustelemaan. Kyllä, minä olin seurustellut hänen kanssaan, siitä vaan ei tiennyt oikeastaan kukaan. Kukaan ei edes huomannut mitään eroa, sillä olimme olleet pienestä pitäen hyvin läheisiä. Mihin se sitten sortui? No siihen, että hän päätti lähteä muualle opiskelemaan kun taas minä tein niin kuin vanhempani halusivat. Eikä mennyt kauaa kun hän oli löytänyt jo uuden heilan mikä jäädytti välejämme lisää.
Olisin voinut itkeä, niin pahalta minusta juuri sillä hetkellä tuntui. Pari kyyneltä karkasikin silmäkulmastani pudoten vehreälle nurmikolle kun nojasin pääni käsiini. Olin yrittänyt rakastua tämän kahden vuoden aikana ihan kehen tahansa muuhun, mutta ei. Olisin kelvannutkin vaikka kelle, mutta torjuin heidät kaikki toinen toisensa perään. En vain kyennyt rakastamaan ketään muuta kuin häntä.
"Kay?" Säpsähtäen nostin pääni, sillä kukaan muu ei kutsunut minua tuolla nimellä kuin hän. Ensin ajattelin kuvittelevani, koska henkilö ei sinänsä näyttänyt häneltä. Tuo poika oli lihaksikkaampi ja ehkä aavistuksen miehekkäämmän näköinen. Tuijotin häntä monta sekuntia ja tilanne alkoi olla ehkä hieman kiusallinen. Jos emme olisi tunteneet toisiamme niin hyvin olisin sanonut, että hän on erehtynyt henkilöstä.
"Ai...moi!" Sain vihdoin sanottua henkäisten sen ulos tekopirteällä äänen sävyllä. Tämä ei todellakaan ollut minun päiväni ja se meni vain pahemmaksi. Noah oli komeampi kuin olisin halunnut edes muistaa. Smokki puki häntä hyvin, samoten mustat pystyyn huolellisesti asetellut hiukset puhumattakaan tuon suklaanruskeista lämpimistä silmistä, jotka tuijottivat tällähetkellä minuun. Tämä oli kahden pitkän vuoden jälkeen ensimmäinen kerta kun hän puhui minulle kasvotusten. Koko kahden vuoden yritän unohtaa prosessi meni hetkessä täysin hukkaan.
"Kiva nähä pitkästä aikaa. " Noah sanoi ehkä hieman kiusaantuneesti. Ei meillä ennen ollut näin hankala puhua toisillemme. Ei ennen kuin rakastuimme ja erosimme. Ei ennen kuin antauduimme tunteiden valtaan, mikä virhe se olikaan ollut!
"Joo.." Se oli ainoa asia minkä sain sanottua ja etsin katseellani pakotietä, jota ei valitettavasti tullut.
"Sähän oot vielä Bridgetownin lukios?" Noah kysyi istuutuen viereeni. Jäädyin niin, etten voinut kuin nyökätä, yrittäen saada jähmettyneet suupieleni kaartumaan hymyyn. Tiesin hänen tietävän, että en käyttäytynyt normaalisti. Miten hän ei voisi tietää? Hän tunsi minut paremmin kuin tunsin edes itse itseni.
"Hienoa, sit me tullaan varmaan näkeen aika paljon." Noah jatkoi ja minun silmät olivat pullistua päästäni ja sain vaivoin pidätettyä kiljaisun.
" Ai..m..Miten niin ? " Änkytin ja haroin hermostuksissa hiuksiani.
"Tuun seuraavaks lukukaudeks töihin koulun kahvilaan. Älä kysy miks, se on liian pitkä juttu selitettäväks." Tuo virnisti. Ei tämä voinut olla totta! Olin aivan epäuskon vallassa kun Nadia löysi meidät kameransa kanssa.
"Mikään ei oo kauniimpaa kuin vanhat ystävykset samassa kuvassa pitkästä aikaa! Noniin näyttäkää rakkautenne!" Nadia hihkaisi ja vaikka tiesin hänen tarkoittavan rakkautta ystävä pohjalta, niin sain silti aikamoisen sätkyn. Minä, Noah ja rakkaus samassa lauseessa oli täysi särkyneiden sydänten varasto. Nadia räpsi meistä kuvia minkä kerkesi ja tunsin pian painetta hartioillani ja haistoin tutun huumaavan tuoksun. Sitten tajusin Noahin laittaneen kätensä hartioilleni. Ilmeeni oli kuvissa varmasti näkemisen arvoinen ja kun kuvat olivat otettu päätin, että tämä oli sietokyvylleni tarpeeksi.
"Mun pitää tuota.. tai siis.. " Änkytin. " Mulla on aika huono olo, oon saanut varmaan auringonpistoksen tai jotain. " Sopersin katsoen omiin kenkiini.
"Noaah!" Selitykseni keskeytti kimakka naisen ääni, jota en ollut kuullut ennen. Käännyin äänen suuntaan ja meidän luoksemme tuli kaunis vaaleatukkainen tyttö. Ennen kuin sain jalkani toimimaan poistuakseni paikalta näin kuinka vaaleaverikkö kaappasi Noahin syleilyynsä ja moiskautti oikein kunnon suudelman tuon pehmeille huulille. Hänkö oli Noahin nykyinen tyttöystävä? Hienoa, aivan hemmetin hienoa Kayla!
©2018 Ripaus seikkailua, fantasiaa ja romantiikkaa - suntuubi.com