Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

F I N D I N G  Y O U
 
Back in time
 
"Caitlin.. " Tuijotin tyttöä pitkään ja hämmästyneesti.
" Haha. Sepä se." Caitlin sanoi ja loihti kasvoilleen hymyn. Caitlin oli ex-tyttöystäväni, joka oli jäänyt Canadaan lähdettyäni tälle uralle, minkä vuoksi olimme sopineet olevamme vain ystäviä. En ollut nähnyt tyttöä pitkään aikaan.
Menimme keittiön pöydän ääreen ja minä etsin itselleni aamupalaa.
" No, Justin. Mitä sulle kuuluu? Siit on jo pitkä aika ku ollaan nähty viimeks." Caitlin sanoi ja kaatoi mukiinsa appelsiinimehua.
" Ihan... hyvää." Sanoin ja keskityin jauhamaan leipää suussani. En jotenkaan ollut juuri nyt sillä tuulella, että jaksaisin avautua, vaikkakin olimme kahdestaan Caitlinin kanssa keittiössä, koska äitini ja Scooter olivat lähteneet kaupungille järjestelemään lentoani New Yorkiin ja Ryan sekä Chaz pelasivat jotain peliä olohuoneessa.
" Entä sulle?"
" Ihan hyvää. Vähän kiirettä pitää." Caitlin sanoi ja loi minuun pitkän katseen. Muistin Caitlinin saaneen paikan tanssiohjaajana ja tyttö tosiaan oli lahjakas tanssija. Olisin voinut ottaa hänet kiertueelle, mutta tuo ei halunnut lähteä.
Istuimme hetken hiljaisuudessa kunnes Chaz rikkoi sen.
" Justin, meil pitää lähtee ihan just, niii että tunge se leipäs alas kurkustas" Poika virnuili ja vastasin tuolle virnistyksellä haukaten viimeisen palasen suuhuni ja huuhdoin sen alas lasillisella mehua.
 
Hetkisen kuluttua olimme jo matkalla New Yorkiin. Minä, Chaz, Ryan, Caitlin sekä henkilökunta. Keikkabussissa minulla oli oma huone vai pitäisikö sitä hytiksi sanoa, kuitenkin, se oli paikka missä sain ajatella rauhassa.
Minä olisin menossa New yorkiin, mutta tälläkertaa vain keikalle. En Lilyn luo. Samassa tuntui kirjaimellisesti siltä kuin sydämeni hajoaisi palasiksi. Kidutin itseäni vielä lisää ja luin Lilytä saadut viestit, sekä muistelin kidnappausta, elokuvaa ja kaikkea muuta kokemaamme. Miten tyttö saattoi kaiken sen jälkeen? Toisaalta, ajattelin olevani liian ankara tytölle. Koputus ovellani keskeytti ajatukseni.
" Nii.. " Tokaisin. Makoilin sängyssäni tuijottaen kattoa, viitsimättä vilkaista tulijaa.
" Justin.. " Caitlin sanoi. " En kai mä häiritse?"
" Et. Tuu sisää vaa.. "
Sanojani seurasi hiljaisuus ja Caitlin istuutui sänkyni reunalle katselemaan minua.
" Mä tiiän miltä sust tuntuu.. " Tyttö sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen.
" En usko. "
" Noah jätti mut."
En voinut uskoa sitä. Noah ja Caitlin olivat seurustelleet melkeinpä kolme vuotta ja olleet kihloissakin.
" Teki mitä? " Katsahdin Caitliniin, joka vain nyökkäsi apean näköisenä.
" Se löys parempaa." Tuo sanoi ja hymyili hieman.
" Eikä.. anteeks.. " Sanoin ja pudistin päätäni. " Mä tääl ryven itsesäälis vaik en mä ollu Lilyn kans ees kihlois tai mitää, mut siis. Me oltii vaa koettu kaikenlaista.. ja "
" Miks et ota sitä takas?" Caitlin keskeytti minut.
" En mä voi... " Vastalauseeni haihtui ilmaan eikä se kuulostanut omiin korviinikaan kovin uskottavalta.
" Mikset voi? Sä haluisit kuitenkin yrittää viel etkö vain?" Oli ikävä myöntää, mutta Caitlin oli oikeassa.
" No ei se oo nii yksinkertaista.. "
" Onpas. " Tyttö väitti vastaan. " Sen kun vaan sanot sille suoraan miten asia on! "
Minä hymyilin. Caitlin oli aina yhtä positiivinen ja suorasanainen.
" En mä ees tiiä mistä alottaa tai että miten...missä.. " Sopersin.
" No teet niinku mulle sillo pienenä. Meet vaa ja pussaat! " Caitlin nauroi ja minunkin pokkani petti. Muistin sen kuinka olimme leikkineet Caitlinin kanssa hiekkalaatikolla ja olin tykännyt tytöstä hirveästi, joten olin vain kävellyt tuon luo ja pussanut poskelle.
" Ei, entäpä se ku oltiin Chazilla ja jäätiin lukkojen taakse pihalle?" Nauroin.
" Eikä! Justin voi että siitäkin on jo aikaa!" Caitlin sanoi nauraen.
" Niinpä!"
" Se oli sillon vähän ennen kuin... " Caitlin hiljeni kesken lauseen.
" Ennen kun musta tuli tähti.. " Jatkoin tuon lausetta myötätuntoisesti. Caitlin oli Chazin ja Ryanin ohella yksi parhaista ystävistäni enkä olisi missään nimessä halunnut loukata tyttöä, mutta silloin minulla ei ollut valinnan varaa.
" Niin.. " Caitlin huokaisi.
" Sori. Kai sä tiiät, että jos mulla ois ollu jokin muu vaihtoehto nii oisin käyttäny sen ja.. "
" Shh.. " Caitlin sanoi ja painoi kaksi sormea huulilleni. " Älä ole pahoillasi. Mä tiiän, että sulla ei ollu vaihtoehtoja. Mä en halunnu olla sun unelmies tiellä, koska mä haluun aina vaan sun parasta. Meillä oli kivaa yhdessä ja siitä jäi monia hyviä muistoja, mut se oli sillon. Asiat on muuttuneet sen jälkeen ja vaikka mä välittäisin sust viel sillä tavalla, nii ei. "
Siirsin tuon sormet huuliltani ja pujotin omat sormeni tytön omien väliin.
" Oot oikees ja muute on kiva nähä sua pitkästä aikaa." Virnistin ja tyttö virnuili minulle takaisin.
" Niin on Justin, mutta nyt mun on mentävä nukkuu. Pistä Lilylle viesti, että haluut tavata sen huomenna." Caitlin sanoi ja päästi irti kädestäni.
" Hyvä on, mä pistän. Nukuhan hyvin ja suosittelen korvatulppia. Ryan kuorsaa. " 
" Haha, öitä Justin." Caitlin sanoi ja asteli ovelle.
" Öitä Caitlin " Sanoin tyttölle ja sitten olinkin jo yksin. Tuijotin pitkään puhelinta kunnes päätin näppäillä viestin.
 
Lily
 
Makoilin sängylläni. Justin oli tulossa keikalle New Yorkiin. Normaalisti olisimme tavanneet ja tuntui siltä kuin voisin taas kerran musertua tämän tuskan alle. Tämä oli vain jotain käsittämätöntä. Olisin samassa kaunpungissa rakastamani pojan kanssa, mutta emme näkisi toisiamme. Emme ehkä koskaan enää. Lueskelin viestejä yhä uudestaan saaden kyyneleet valumaan pitkin poskiani taas kerran.
Vasta nyt tajusin kuinka paljon olin poikaa rakastanut ja Justinin menettäminen otti koville. Tuntui siltä kuin en voisi hengittää ja kun edes ajattelin seuraavaa päivää mistä minun täytyisi selvitä, ajatus elämisestä tuntui yksinkertaisesti vain mahdottomalta.
Äkkiä puhelimeni värähti sen merkiksi, että olin saanut viestin. Välinpitämättömänä avasin sen ja lukiessani lähettäjän sydämeni oli herätetty henkiin uudestaan.
 
Justin: Hei.. voitasko me tuota nähä huome. Haluisin selvittää meidä välit.. Ymmärrän kyl jos sää et enää haluu tai siis nii.. Mutta tuu ennen mun keikkaa sinne aukiolle.. jos vaan voit.
 
Vastasin viestiin ja kävelin ikkunan ääreen. Katselin taivaalla loistavia tähtiä ja toivoin, että tämä asia korjaantuisi. Toivoin sitä niin paljon, että sattui. En ollut eläessäni tuntenut tälläistä kipua ja se hieman pelotti minua. Olin kadottanut otteen itsestäni kokonaan. Ilman Justinia en ollut kokonainen...
Otin päiväkirjani ja aloitin kirjoittamaan:
Kumpa ajassa pääsisi taaksepäin...
©2018 Ripaus seikkailua, fantasiaa ja romantiikkaa - suntuubi.com